Tässä olen minä. Suvi-Tuulia, ikä kahdenkympin korvilla ja sijaintina Jyväskylä. Opiskelen journalistiikkaa yliopistossa ja lisäksi täytän päiviäni työskentelemällä paikallisessa ylioppilaslehdessä. Elämässäni tärkeää osaa näyttelevät myös ystävät ja sukulaiset sekä musiikki. Omien biisien teon lisäksi rakastan keikoilla käymistä ja festarointia. En tiedä mitään parempaa kuin basson jytkeessä samaan rytmiin kumiseva sydän ja seuraavana päivän tinnituksesta hellät korvat!
Luonteeltani olen iloinen ja positiivinen. En jaksa stressata, sillä elämä kantaa aina. Rakastan kirjoittamista ja lukemista, tietoa ja älykkyyttä. Haluan tietää kaikesta kaiken. Siksi minusta tulee isona toimittaja. Millainen toimittaja, sitä en vielä tiedä. Rakastan kauneutta ja kenkiä, mutta toisaalta taas kiehtoudun SDP:n ministerivaihdoksista ja journalistilakoista. Tällä hetkellä kirjoitan mieluiten henkilöhaastatteluita. Haluan ja vaadin oikeudenmukaisuutta elämään -ihmisten ehdoilla. Toiset ihmiset ovat elämässä parasta.
Tämä blogi tulee olemaan minun elämäni muistojen kirja. Asioita tapahtuu niin paljon, että haluan kirjata ne muistiin. Haluan muistaa vielä vuoden päästä, miltä tuntui istua viimeisiä kertoja oman keskusta-asunnon sohvalla toukokuisena sunnuntai-iltapäivänä ja kuunnella uutta Jonna Tervomaata repeatilla jo toista päivää putkeen. Miltä tuntuu yhtenä aamuna herätä semilomalaisena kahdeltatoista ja käydä syömässä aamupalaksi sushia ennen jopoilua työpaikalle ja toisena taas nukkua pommiin taittoluennoilta. Miltä tuntuu olla onnellinen ja tyytyväinen omaan elämään ja itseensä.
Hyppää mukaan ja seuraa elämääni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti